Ylen Akuutissa oli taas erittäin mielenkiintoinen juttu kotimaisiin viljoihin liittyen.
Yhdysvaltalainen sydänlääkäri William Davis on perehtynyt asiaan perinpohjin. Davis ihmettelee, että vaikka nykyihmiset tietävät paljon liikunnasta, ravinnosta ja laihduttamisesta, ylipainoisia on silti aina vain enemmän ja enemmän. Davis syyttää tästä ilmiöstä vehnää. Tähän väliin TreineriRami toteaa, että vaikka edellä mainituista asioista tiedetään paljon, niin sillä pelkällä tiedolla ei vielä laihduta. Tarttis tehäkki jotakii.
No mutta asiaan. Gluteenipitoiset viljat mm. vehnä, ruis ja ohra muuttuvat elimistössä sokeriksi ja sokerihan taas nostaa veren sokeriarvoja ja elimistön insuliinitasoja. Tämä on tietenkin huolestuttavaa meille suomalaisille, kun kansantautejamme ovat aikuisiän diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Jatkuvasti korkea insuliinitaso aiheuttaa kroonista tulehdusta, jolla on yhteys moniin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin. Gluteenia sisältävät viljat sekä muiden viljojen proteiinit taas vaikuttavat kilpirauhasen toimintaan. Jos esimerkiksi kilpirauhanen toimii vajavaisesti, se hidastaa perusaineenvaihduntaa ja näin tietenkin edesauttaa lihomista.
William Davis muistuttaa myös, että gluteenia sisältävät viljat aiheuttavat muitakin sairauksia kuten nivelsairaudet, osteoporoosi, atopia, erilaiset ihosairaudet, krooninen väsymys, keliakia, sekä erilaiset suolistorairaudet.
Itselläni on atooppinen iho, joka on tosin jo muutaman vuoden ollut erittäin hyvin hallinnassa, mutta aina välillä huuleni tahtovat halkeilla ja ikäviä kutisevia länttejä ilmaantuu sinne tänne. Ruokavalioni on mielestäni melkolailla kunnossa, mutta taidanpa vielä kokeilla tuota viljojen eliminointia ruokavaliosta.
Itse rakastan mussuttaa aamupalalla ja iltapalalla ruisleipää, joten herääkin kysymys, että milläs minä sen leivän sitten korvaan? Kuitujen takia minun ei tarvitse olla huolissaan sillä syön paljon marjoja, hedelmiä ja kasviksia, sekä tattarisuurimoita. Vastaus löytyi riisikakuista! Ne on tehty vieläpä täysjyväriisistä ja ovat gluteenittomia. Hiilihydraattia niissä toki on, mutta siitä huolimatta parempi vaihtoehto kuin kotimaiset vehnä-, ohra- ja ruisleivät. Kaura on näistä kotimaisista viljoista se terveellisin, mutta menepä kaupasta etsimään kauraleipää. Paketissa kyllä lukee isolla Kauraleipä, mutta kun katsot tuoteselosteen, on siinä käytetty vehnäjauhoja. Näin minulle tapahtui myös pastan kanssa. Ei löytynyt yhtään pastaa, joka ei olisi ollut vehnää tai ruista. Sitten keksin munanuudelin, mutta kun lukaisin tuoteselosteen, oli siinäkin vehnää??? Päätin siis jättää pastankin kokonaan pois ja nyt mennään täysjyväriisillä.
Täytyy sanoa, että tie terveelliseen, monipuoliseen ja maittavaan ruokavalioon vaatii välillä luovuutta!
Mutta pienistä vaikeuksista huolimatta älä anna periksi, vaan jos haluat eroon pömppömahasta, selluliitista, iho ongelmista ja kaksoisleuasta, unohda gluteeniviljat!
Pieni muistutus kuitenkin loppuun. Vaikka pelkällä ruokavaliollakin saa jo paljon aikaan, se ei yksin riitä! Ruokavalio ja liikunta kulkevat käsikynkkää...
maanantai 7. huhtikuuta 2014
maanantai 31. maaliskuuta 2014
Treenivinkkejä kuntosalille 2. Rinta
Tässä 2. osassa näytän taas kaksi minulle mieleistä liikettä rintalihasten treenaamiseen. Muistetaan kuitenkin, että tässä on tosiaan vain kaksi liikettä, ei suinkaan koko tissitreeniä.
1. Perinteinen penkkipunnerrus. Tätä liikettä en koskaan tee vapaalla tangolla, sillä painoa on yleensä sen verran, että kun yksin treenaan on parempi olla varovainen ja turvautua laitteeseen. Pidä selkä koko liikkeen ajan kiinni penkissä. Otteen leveys tangosta suurinpiirtein olkien leveydeltä ja niin, että tanko on melko suoraan siinä rinnan yllä. Laske tanko hallitusti alas, ei kuitenkaan ihan kiinni rintaan. Punnerra tanko ylös keskittyen käyttämään rintalihaksia. Älä lukitse käsiä yläasennossa vaan jätä pieni pehmeys kyynärkulmiin. Liikkeen voi tehdä myös negatiivisesti niin, että lasket tangon alas erittäin rauhallisesti ja hitaasti, josta sitten punerrat tangon nopeasti voimalla ylös. Itse pidän yleensä tässä liikkeessä jalat koukussa irti lattiasta, jotta saan varmistettua, että en ala laittamaan selkää kaarelle, vaan koko sarja tulee loppuun asti tehtyä puhtaasti. Alla olevassa kuvasarjassa tuo keskimmäinen kuva onkin vinopenkkipunnerruksesta, mutta sama ohje pätee siihenkin.
2. Punnerrus eteen ristikkäistaljassa. Tämä on toinen lempiliikkeeni tissipäivässä, sillä se tuo mukavaa vaihtelua perinteiseen penkkeilyyn ja tällä liikkeellä saa halutessaan kunnon pumpin aikaiseksi. Teenkin tämän liikkeen tissitreenin viimeisenä sarjana. Tässä liikkeessä ei kannata käyttää hurjasti painoja, sillä liike lähtee helposti käsistä väkinäiseksi riuhtomiseksi. Ota taljat käteen ja ota askel eteenpäin. Jätä toinen jalka taakse tukemaan liikettä ja nojaa hieman eteenpäin. Vedä taljat linjaan rinnan kanssa, kyynärvarret 90 asteen kulmassa. Punnerra taljatt eteen keskittyen taas rintalihaksiin. Tässäkään liikkeessä ei tarvitse punnertaa käsiä ihan suoraksi. Vapauta liike rauhallisesti alkuasentoon ja siitä taas punnerrus uudelleen. Tätä liikettä on helppo varioida punnerruksen suuntaa muuttamalla. Kokeile rohkeasti punnertaa hieman alaspäin tai ylöspäin. Huomaat helposti liikkeiden vaikutuksen tissin eri lihaksiin.
1. Perinteinen penkkipunnerrus. Tätä liikettä en koskaan tee vapaalla tangolla, sillä painoa on yleensä sen verran, että kun yksin treenaan on parempi olla varovainen ja turvautua laitteeseen. Pidä selkä koko liikkeen ajan kiinni penkissä. Otteen leveys tangosta suurinpiirtein olkien leveydeltä ja niin, että tanko on melko suoraan siinä rinnan yllä. Laske tanko hallitusti alas, ei kuitenkaan ihan kiinni rintaan. Punnerra tanko ylös keskittyen käyttämään rintalihaksia. Älä lukitse käsiä yläasennossa vaan jätä pieni pehmeys kyynärkulmiin. Liikkeen voi tehdä myös negatiivisesti niin, että lasket tangon alas erittäin rauhallisesti ja hitaasti, josta sitten punerrat tangon nopeasti voimalla ylös. Itse pidän yleensä tässä liikkeessä jalat koukussa irti lattiasta, jotta saan varmistettua, että en ala laittamaan selkää kaarelle, vaan koko sarja tulee loppuun asti tehtyä puhtaasti. Alla olevassa kuvasarjassa tuo keskimmäinen kuva onkin vinopenkkipunnerruksesta, mutta sama ohje pätee siihenkin.
2. Punnerrus eteen ristikkäistaljassa. Tämä on toinen lempiliikkeeni tissipäivässä, sillä se tuo mukavaa vaihtelua perinteiseen penkkeilyyn ja tällä liikkeellä saa halutessaan kunnon pumpin aikaiseksi. Teenkin tämän liikkeen tissitreenin viimeisenä sarjana. Tässä liikkeessä ei kannata käyttää hurjasti painoja, sillä liike lähtee helposti käsistä väkinäiseksi riuhtomiseksi. Ota taljat käteen ja ota askel eteenpäin. Jätä toinen jalka taakse tukemaan liikettä ja nojaa hieman eteenpäin. Vedä taljat linjaan rinnan kanssa, kyynärvarret 90 asteen kulmassa. Punnerra taljatt eteen keskittyen taas rintalihaksiin. Tässäkään liikkeessä ei tarvitse punnertaa käsiä ihan suoraksi. Vapauta liike rauhallisesti alkuasentoon ja siitä taas punnerrus uudelleen. Tätä liikettä on helppo varioida punnerruksen suuntaa muuttamalla. Kokeile rohkeasti punnertaa hieman alaspäin tai ylöspäin. Huomaat helposti liikkeiden vaikutuksen tissin eri lihaksiin.
torstai 27. maaliskuuta 2014
STOP! for a moment
Torstaina tein jotain mikä ei ole minulle luontaista. Pysähdyin hetkeksi totaalisesti...
Kuulun niihin ihmisiin, joiden on tauotta oltava itselleen tai muille tuottavia. Minulle on erityisen vaikeaa pysähtyä hetkeksi paikoilleen ja ihan vaan olla öllöttää tekemättä mitään.
Olin vapaapäivällä torstaina ja oli mitä mahtavin ilma. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Ajattelin heti, että nyt menen puutarhaan leikkaamaan ruusupuskan ja luumupuut, sillä pitäähän tällainen ihana ilma käyttää hyödyksi ja olla tuottava.
Sitten muistin keskiviikkona näkemäni Ylen Akuutti ohjelman jossa puhuttiin stressistä ja masennuksesta. Siinä puhuttiin ihmisistä jotka alituiseen huolehtivat huomisesta ja murehtivat epätodennäköisistä asioista. Itse en ymmärtääkseni ole luonteeltani murehtia, mutta siinä annettiin hyvä neuvo, joka mielestäni sopii kaikille:
Ota päivittäin hetki aikaa itsellesi. Pysähdy kuuntelemaan ja katselemaan juuri sitä hetkeä missä olet juuri nyt. Älä yritä suorittaa yhtään mitään. Älä murehdi huomista työpäivää tai seuraavaa mahdollista ikävää asiaa. Koe juuri tämä hetki.
Minäpä siis unohdin puutarhan ja meninkin kahvin kanssa parvekkeelle istumaan. Suljin silmät ja aloin kuunnella ympäristöäni ja juuri sitä hetkeä. Aurinko lämmitti nassua mukavasti, talitintti lauloi pihakoivussa ja kauempana raakkui varis. Kaksi kärpästäkin pörräsi korvan juurella (en ollut vielä käynyt suihkussa treenin jälkeen)... Se oli aika mukavaa, olla 10 minuuttia tekemättä ja ajattelematta mitään. Välillä keskityin hengittelemään syvään ja sitten taas kuulostelin. Todella huikean rentouttavaa!
Melkein samaan tapaan minua rentouttaa myös patikointi metsässä. Luonnon keskellä on mahtava fiilistellä. Usein minun ongelmani vaan metsälenkilläkin on se, että meinaan unohtaa sen luonnon ja rauhallisen hetken. Alan alitajuisesti melkein aina tekemään rauhallisesta ja rentouttavasta retkestä jotain himo urheilusuoritusta.
Onneksi tämä tärkeä rauhoittumisen taikka chillauksen taitokin on opittavissa. Yritän jatkossa selkeästi erottaa treenin ja rentouttavan fiilistelyn toisistaan. Lupaan itselleni ottaa enemmän mallia alla olevilta chillailun mestareilta.
Treenivinkkejä kuntosalille 1. Ojentajat
Tässä blogisarjassa kerron ja näytän ihan kuvien kanssa muutamia lemppariliikkeitäni kuntosaliharjoittelussa. Aloitetaan tänään ojentajista.
HUOM! Kuten olen aikaisemmin kertonut, treeniohjelmaa on hyvä muttaa säännöllisin väliajoin, jotta lihassolut eivät pääse "pitkästymään". Ohjelmaa voi muuttaa vaikkapa vain paria liikesarjaa vaihtamalla, tai toistojen ja sarjojen määrää muokkaamalla.
Kun suunnittelet treeniohjelman muokkaamista, kokeile rohkeasti uusiakin liikkeitä ja aloita aina kevyillä painoilla ja harjoittele ensin oikea liikerata, jotta harjoittelu pysyy turvallisena ja tavoitteellisena. Muista myös liikesarjoja vaihtaessasi ottaa huomioon lihas jota haluat liikkeen kuormittavan. Esimerkiksi ojentajassakin on kolme eri lihasta.
Alla näet kaksi lemppariani mitä tulee ojentajatreeniin. Molemmat liikkeet vaativat keskittymistä, jotta liikerata pysyy oikeana. Tee liikkeet rauhallisesti ja hallitusti. Dipissä älä pudota itseäsi alas, vaan laskeudu rauhallisesti ja ponnista itsesi takaisin ylös käsillä. Älä heijaa jaloilla vauhtia. Lisää haastetta liikkeeseen saa käyttämällä lisäpainoa (esim. painonnostovyöhön kiinnitetty levypaino).
Ranskalaisessa penkkipunnerruksessakin laske tanko alas rauhallisesti ja ojentajia käyttäen nosta tanko ylös. Yritä pitää olkavarret mahdollisimman suorina koko liikkeen ajan. Jos joudut käyttämään olkavarsia apuna, sinulla on liikaa painoja. Molempien liikkeiden yläasennoissa, älä lukkiudu kyynärpäiden varaan vaan pidä pieni jännityskulma liikesarjan loppuun asti.
HUOM! Kuten olen aikaisemmin kertonut, treeniohjelmaa on hyvä muttaa säännöllisin väliajoin, jotta lihassolut eivät pääse "pitkästymään". Ohjelmaa voi muuttaa vaikkapa vain paria liikesarjaa vaihtamalla, tai toistojen ja sarjojen määrää muokkaamalla.
Kun suunnittelet treeniohjelman muokkaamista, kokeile rohkeasti uusiakin liikkeitä ja aloita aina kevyillä painoilla ja harjoittele ensin oikea liikerata, jotta harjoittelu pysyy turvallisena ja tavoitteellisena. Muista myös liikesarjoja vaihtaessasi ottaa huomioon lihas jota haluat liikkeen kuormittavan. Esimerkiksi ojentajassakin on kolme eri lihasta.
Alla näet kaksi lemppariani mitä tulee ojentajatreeniin. Molemmat liikkeet vaativat keskittymistä, jotta liikerata pysyy oikeana. Tee liikkeet rauhallisesti ja hallitusti. Dipissä älä pudota itseäsi alas, vaan laskeudu rauhallisesti ja ponnista itsesi takaisin ylös käsillä. Älä heijaa jaloilla vauhtia. Lisää haastetta liikkeeseen saa käyttämällä lisäpainoa (esim. painonnostovyöhön kiinnitetty levypaino).
Ranskalaisessa penkkipunnerruksessakin laske tanko alas rauhallisesti ja ojentajia käyttäen nosta tanko ylös. Yritä pitää olkavarret mahdollisimman suorina koko liikkeen ajan. Jos joudut käyttämään olkavarsia apuna, sinulla on liikaa painoja. Molempien liikkeiden yläasennoissa, älä lukkiudu kyynärpäiden varaan vaan pidä pieni jännityskulma liikesarjan loppuun asti.
![]() |
| Dippi |
![]() |
| Ranskalainen penkkipunnerrus |
sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
Nivelkivut ja liikunta?
Tämä aihe linkittyy hyvin aikaisempaan kirjoitukseeni selkäkivuista ja liikunnasta.
Perehdyin mielenkiintosiin teksteihin ja tutkimuksiin liittyen nivelkipuihin ja tulehduksiin. Estääkö nivelkipu ja tulehdus liikunnan kokonaan? Kautta aikojenhan on yleisesti oletettu, että esim. nivelrikosta kärsivä henkilö ei missään tapauksessa voi tai edes saa harrastaa liikuntaa, sillä liikuntahan kuluttaa niveliä ja tällöinhän nivelsairaus sekä kipu vain pahenevat. Onko asia todella näin?
No, tätäkin asiaa kannattaa tarkastella hieman toisenlaisesta vinkkelistä. Samaan tapaan kuin selkäkipujen kanssa, olisi tässäkin aiheellista keskittyä lihasten, nivelsiteiden ja jänteiden vahvistamiseen. Nämähän ne juuri suojaavat niveliä ja millä muulla me niitä sitten vahvistamme kuin riittävällä oikeanlaisella liikunnalla. Tukilihasten vahvistuessa myös kipu nivelessä lieventyy.
Lihaksethan saavat tarvitsemansa ravinteet ja hapen verisuonien kautta, mutta nivelpintoja peittävässä rustossa ei verisuonia ole, joten mistä nivelemme saavat sitten hapen ja ravinteet? Nivelontelossa olevasta nivelnesteestä. Ravinteet lähtevät ns. liikkeelle niveltä liikuttaessa, kun nivelontelossa oleva neste laajenee ja puristuu. Kuulostaa siis melko loogiselta, että liikkuminen edesauttaa nivelen terveyttä, ei heikennä sitä.
Nyt tiedämme miten nivelemme saavat hapen ja ravinteet, niitä käyttämmällä. Erityisen tärkeää on huolehtia myös nivelten tukilihaksista, jotka suojaavat ja tukevat niveliämme. Jos tukilihakset ovat heikot, rustoon kohdistuva paine on suurempi ja aiheuttaa tällöin helpommin vaurioita.
Liikunta siis edesauttaa ruston ravinnonsaantia ja vahvistaa nivelten tukilihaksia. Edelleen kuulostaa aika järkevältä, eikö?
Mikä liikuntamuoto sitten on oikea, jos nivelkipu vaivaa? Tässäkin kohtaa voimaharjoittelu on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Voimaharjoittelu vahvistaa tukilihaksia, jotka suojaavat niveliä. Lisäksi jokin aerobinen liikunta kannattaa ottaa treeniohjelmaan mukaan. Aerobisessa liikunnassa syke nousee ja verenkierto vilkastuu, jolloin happea ja ravinteita kulkeutuu tehokkaammin lihaksiin. Aerobisessa liikunassa energiaakin kuluu eritavalla, joka puolestaan auttaa painonhallinnassa.
Jos kärsit nivelkivuista, kysy kuitenkin aina ensin neuvoa lääkäriltä tai fysioterapeutilta ennen harjoittelua. Kuntosalilla turvaudu ammattilaisen apuun, joka tekee sinulle henkilökohtaisen kuntosaliohjelman erityistarpeesi huomioiden. Aerobisessa liikunnassa taas kannattaa suosia niveliä vähemmän kuormittavia lajeja, kuten pyöräily, uinti, vesijumppa ja kävely.
Ja tärkeää on taas muistaa, että jos jokin liike voimahrjoittelussa tuottaa selkeästi kipua, keskeytä liike heti! Tarkista uudelleen onko painoja liikaa, tai teetkö liikkeen väärin. Älä ota turhia riskejä! Pyydä apua!
Hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen voimaharjoittelu yhdistettynä aerobiseen liikuntaan lievittää nivelvaivoja ja hidastaa nivelten luonnollista kulumamuutosta. Tähän sopii mielestäni hyvin sanonta:
VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU!
Perehdyin mielenkiintosiin teksteihin ja tutkimuksiin liittyen nivelkipuihin ja tulehduksiin. Estääkö nivelkipu ja tulehdus liikunnan kokonaan? Kautta aikojenhan on yleisesti oletettu, että esim. nivelrikosta kärsivä henkilö ei missään tapauksessa voi tai edes saa harrastaa liikuntaa, sillä liikuntahan kuluttaa niveliä ja tällöinhän nivelsairaus sekä kipu vain pahenevat. Onko asia todella näin?
No, tätäkin asiaa kannattaa tarkastella hieman toisenlaisesta vinkkelistä. Samaan tapaan kuin selkäkipujen kanssa, olisi tässäkin aiheellista keskittyä lihasten, nivelsiteiden ja jänteiden vahvistamiseen. Nämähän ne juuri suojaavat niveliä ja millä muulla me niitä sitten vahvistamme kuin riittävällä oikeanlaisella liikunnalla. Tukilihasten vahvistuessa myös kipu nivelessä lieventyy.
Lihaksethan saavat tarvitsemansa ravinteet ja hapen verisuonien kautta, mutta nivelpintoja peittävässä rustossa ei verisuonia ole, joten mistä nivelemme saavat sitten hapen ja ravinteet? Nivelontelossa olevasta nivelnesteestä. Ravinteet lähtevät ns. liikkeelle niveltä liikuttaessa, kun nivelontelossa oleva neste laajenee ja puristuu. Kuulostaa siis melko loogiselta, että liikkuminen edesauttaa nivelen terveyttä, ei heikennä sitä.
Nyt tiedämme miten nivelemme saavat hapen ja ravinteet, niitä käyttämmällä. Erityisen tärkeää on huolehtia myös nivelten tukilihaksista, jotka suojaavat ja tukevat niveliämme. Jos tukilihakset ovat heikot, rustoon kohdistuva paine on suurempi ja aiheuttaa tällöin helpommin vaurioita.
Liikunta siis edesauttaa ruston ravinnonsaantia ja vahvistaa nivelten tukilihaksia. Edelleen kuulostaa aika järkevältä, eikö?
Mikä liikuntamuoto sitten on oikea, jos nivelkipu vaivaa? Tässäkin kohtaa voimaharjoittelu on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Voimaharjoittelu vahvistaa tukilihaksia, jotka suojaavat niveliä. Lisäksi jokin aerobinen liikunta kannattaa ottaa treeniohjelmaan mukaan. Aerobisessa liikunnassa syke nousee ja verenkierto vilkastuu, jolloin happea ja ravinteita kulkeutuu tehokkaammin lihaksiin. Aerobisessa liikunassa energiaakin kuluu eritavalla, joka puolestaan auttaa painonhallinnassa.
Jos kärsit nivelkivuista, kysy kuitenkin aina ensin neuvoa lääkäriltä tai fysioterapeutilta ennen harjoittelua. Kuntosalilla turvaudu ammattilaisen apuun, joka tekee sinulle henkilökohtaisen kuntosaliohjelman erityistarpeesi huomioiden. Aerobisessa liikunnassa taas kannattaa suosia niveliä vähemmän kuormittavia lajeja, kuten pyöräily, uinti, vesijumppa ja kävely.
Ja tärkeää on taas muistaa, että jos jokin liike voimahrjoittelussa tuottaa selkeästi kipua, keskeytä liike heti! Tarkista uudelleen onko painoja liikaa, tai teetkö liikkeen väärin. Älä ota turhia riskejä! Pyydä apua!
Hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen voimaharjoittelu yhdistettynä aerobiseen liikuntaan lievittää nivelvaivoja ja hidastaa nivelten luonnollista kulumamuutosta. Tähän sopii mielestäni hyvin sanonta:
VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU!
perjantai 21. maaliskuuta 2014
Rampan malli päivän ravintorytmistä 20.3.2014
![]() |
| Aamiainen |
7.00 aamiainen: kahvi, vihersmootie, omena, moniviljaleipäpala, tattarisuurimo- siemenpuuro, lisäproteiini
8.30 jalkatreeni
![]() |
| Lounas |
8.30 jalkatreeni
9:30 välipala heti treenin jälkeen: Proteiini- malto shake
![]() |
| Päivällinen |
14.00 välipala: banaani ja omena
16:00 päivällinen: curry- tonnikalasalaatti
torstai 20. maaliskuuta 2014
Terveelliset kasvikset, marjat, hedelmät ja siemenet osa 3.
Ensimmäisessä osassa puhuin kasviksista ja toisessa osassa siemenistä sekä suurimoista. Nyt tarkastellaan muutamien marjojen terveysvaikutuksia.
Itse syön päivittäin marjoja, vaikkakin voisin vielä lisätä ja monipuolistaa niiden käyttöä ruokavaliossani. Pääsääntöisesti käytän suomalaista mustikkaa (anopin tai ystävän keräämiä) ;). Useimmiten tyrkkään mustikat siihen tattarisuurimoita ja erilaisia siemeniä sisältävään aamupuurooni makua antamaan. Mustikka on toki hurjan terveellinen ja hyvä marja, mutta myös muita suomalaisa marjoja olisi syytä syödä ihan säännöllisesti, kuten tyrniä, puolukkaa, sekä mustaherukkaa. Näidenkin marjojen terveysvaikutukset ovat moneen kertaan jo todistettu. Puhun suomalaisista marjoista, sillä pohjoisilla leveysasteilla kasvavien villimarjojen on todettu sisältävän erityisen paljon terveyttä edesauttavia vitamiineja, flavonoideja, hivenaineita ja ravintokuitua.
Katsellaanpa sitten hieman tarkemmin mitä nämä mahtavat marjat oikein sisältävät.
MUSTIKKA:
Mustikka sisältää runsaasti flavonoideja, jotka ovat mm. sydämelle tärkeitä antioksidantteja. Mustikka sisältääkin näitä antioksidantteja painoonsa nähden eniten verrattuna muihin hedelmiin ja marjoihin. Mustikan siemenet sisältävät omega 3- ja omega 6 rasvahappoja, sekä neljää eri antihistamiiniainetta. Luonnonmustikoissa on myös suuri antosyaniinipitoisuus. Marjoissa esiintyvien antosyaniinien on todettu suojaavan verisuonia ja estävän turvotusta? Hmm... Tässäpä varmasti monelle hyvä syy mennä mustikkaan. Mustikka sisältää lisäksi erilaisia hyödyllisiä kivennäisaineita, kuten sinkkia, rikkiä, rautaa, magnesiumia, molybdeenia, mangaania, kobolttia, kalsiumia, kaliumia ja lista vaan jatkuu... Eikä unohdeta mustikan vitamiineja, joita ovat mm. B1, B2, B3, B5, B6, C ja E.
PUOLUKKA:
Puolukan sokeripitoisuus on kaksinkertainen mustikkaan verrattuna, mikä kuulostaa hassulta happaman makunsa takia. Puolukka sisältää flavonoidien ja C- vitamiinin lisäksi myös A-vitamiinia ja paljon erilaisia kivennäis- ja hivenaineita. Esimerkiksi resveratlori ehkäisee tulehduksia ja proantosyaniidit taas estävät haitallisten aineiden kiinnittymistä limakalvoille. Puolukka on myös oiva kuidun lähde.
TYRNI:
Tyrnillä on kaikista marjoista suurin öljypitoisuus. Tyrnin ja erityisesti sen siementen sisältämillä öljyillä, E-vitamiinilla ja kartenoidipitoisella palmetoliinillä on todella hyvät vaikutukset rasva- aineenvaihdunnalle. Tyrnin lihassa on palmetoliinihappoa jopa 30%, jolla on iso merkitys mm. ihon terveydelle ja jopa 90% tyrnin rasvahapoista ovat niitä välttämättömiä omega 3- rasvahappoja. Tästä syystä tyrni onkin suosittu kosmetiikka- alalla. Tyrni sisältää myös linolihappoa, jonka ihmisen elimistö muuntaa GLA:ksi (gammalinoleenihappo), joka on omega 6- ja monityydyttymätön rasvahappo. GLA:ta tarvitaan mm. hyvän hormonitoiminnan ylläpitämiseen. Taas yksi syys lisää syödä marjoja, pidetään hormonit hyrräämässä!
MUSTAHERUKKA:
Yllätys, tämäkin marja sisältää runsaat määrät C- vitamiinia, mutta tämän lisäksi mustaherukassa on paljon muitakin tärkeitä vitamiineja, antioksidantteja, välttämättömiä rasvahappoja, ravinteita sekä mineraaleja. Mustaherukka sisältää jopa kaksinkertaisen määrän kaliumia banaaniin verrattuna ja taas yllättävää, että C- vitamiinia löytyy tästä mustasta marjasta hurjat neljä kertaa enemmän kuin appelsiinista. Ja vaikka en missään nimessä halua väheksyä tai pahoittaa minulle rakkaan mustikan tunteita, mustaherukka päihittää mustikan roimasti sisältämällään antioksidanttien määrällä. Mustaherukka on oikea terveyssisar, sillä se estää myös bakteerien aiheuttamia infektioita, virtsatietulehduksia ja reumatismia. Mustaherukan sisältämät antosyaniinit taas vähentävät tulehduksia ja niveloireita. Kannatetaan!
YHTEENVETO:
Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että jokainen kotimainen marja on tärkeä ja omaa mitä moninaisimpia terveysvaikutuksia. Suosittelen käyttämään niistä kaikkia. Marjoja on hyvä syödä ihan sellaisenaan, laittaa puuroon, lisätä salaatteihin, tai sekoittaa blenderillä kunnon ihanaksi pirtelöksi. Toki marjat sopivat mainiosti myös mehuksi, kiisseliksi ja hilloksikin, mutta näihin laitetaan yleensä säilyvyyden takia kauheat määrät sokeria, joten en ainakaan itse suosittele näitä vaihtoehtoja.
Monenmoista tutkimusta on myös tehty siitä, saako niitä marjoja nyt sitten kuumentaa lainkaan. Jotkut tutkimukset väittävät, että kuumentaminen vie marjasta hurjat määrät vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Toisaalla taas kerrotaan, jotta kuumentaminen ei juurikaan tee vaikutusta marjojen ravinteisiin. Niin tai näin, aina väärin päin... Popsitaan ne marjat kylmänä tahi kuumana ei niiden terveysvaikutuksia ole kieltäminen. Näin!
Itse syön päivittäin marjoja, vaikkakin voisin vielä lisätä ja monipuolistaa niiden käyttöä ruokavaliossani. Pääsääntöisesti käytän suomalaista mustikkaa (anopin tai ystävän keräämiä) ;). Useimmiten tyrkkään mustikat siihen tattarisuurimoita ja erilaisia siemeniä sisältävään aamupuurooni makua antamaan. Mustikka on toki hurjan terveellinen ja hyvä marja, mutta myös muita suomalaisa marjoja olisi syytä syödä ihan säännöllisesti, kuten tyrniä, puolukkaa, sekä mustaherukkaa. Näidenkin marjojen terveysvaikutukset ovat moneen kertaan jo todistettu. Puhun suomalaisista marjoista, sillä pohjoisilla leveysasteilla kasvavien villimarjojen on todettu sisältävän erityisen paljon terveyttä edesauttavia vitamiineja, flavonoideja, hivenaineita ja ravintokuitua.
Katsellaanpa sitten hieman tarkemmin mitä nämä mahtavat marjat oikein sisältävät.
MUSTIKKA:
Mustikka sisältää runsaasti flavonoideja, jotka ovat mm. sydämelle tärkeitä antioksidantteja. Mustikka sisältääkin näitä antioksidantteja painoonsa nähden eniten verrattuna muihin hedelmiin ja marjoihin. Mustikan siemenet sisältävät omega 3- ja omega 6 rasvahappoja, sekä neljää eri antihistamiiniainetta. Luonnonmustikoissa on myös suuri antosyaniinipitoisuus. Marjoissa esiintyvien antosyaniinien on todettu suojaavan verisuonia ja estävän turvotusta? Hmm... Tässäpä varmasti monelle hyvä syy mennä mustikkaan. Mustikka sisältää lisäksi erilaisia hyödyllisiä kivennäisaineita, kuten sinkkia, rikkiä, rautaa, magnesiumia, molybdeenia, mangaania, kobolttia, kalsiumia, kaliumia ja lista vaan jatkuu... Eikä unohdeta mustikan vitamiineja, joita ovat mm. B1, B2, B3, B5, B6, C ja E.
PUOLUKKA:
Puolukan sokeripitoisuus on kaksinkertainen mustikkaan verrattuna, mikä kuulostaa hassulta happaman makunsa takia. Puolukka sisältää flavonoidien ja C- vitamiinin lisäksi myös A-vitamiinia ja paljon erilaisia kivennäis- ja hivenaineita. Esimerkiksi resveratlori ehkäisee tulehduksia ja proantosyaniidit taas estävät haitallisten aineiden kiinnittymistä limakalvoille. Puolukka on myös oiva kuidun lähde.
TYRNI:
Tyrnillä on kaikista marjoista suurin öljypitoisuus. Tyrnin ja erityisesti sen siementen sisältämillä öljyillä, E-vitamiinilla ja kartenoidipitoisella palmetoliinillä on todella hyvät vaikutukset rasva- aineenvaihdunnalle. Tyrnin lihassa on palmetoliinihappoa jopa 30%, jolla on iso merkitys mm. ihon terveydelle ja jopa 90% tyrnin rasvahapoista ovat niitä välttämättömiä omega 3- rasvahappoja. Tästä syystä tyrni onkin suosittu kosmetiikka- alalla. Tyrni sisältää myös linolihappoa, jonka ihmisen elimistö muuntaa GLA:ksi (gammalinoleenihappo), joka on omega 6- ja monityydyttymätön rasvahappo. GLA:ta tarvitaan mm. hyvän hormonitoiminnan ylläpitämiseen. Taas yksi syys lisää syödä marjoja, pidetään hormonit hyrräämässä!
MUSTAHERUKKA:
Yllätys, tämäkin marja sisältää runsaat määrät C- vitamiinia, mutta tämän lisäksi mustaherukassa on paljon muitakin tärkeitä vitamiineja, antioksidantteja, välttämättömiä rasvahappoja, ravinteita sekä mineraaleja. Mustaherukka sisältää jopa kaksinkertaisen määrän kaliumia banaaniin verrattuna ja taas yllättävää, että C- vitamiinia löytyy tästä mustasta marjasta hurjat neljä kertaa enemmän kuin appelsiinista. Ja vaikka en missään nimessä halua väheksyä tai pahoittaa minulle rakkaan mustikan tunteita, mustaherukka päihittää mustikan roimasti sisältämällään antioksidanttien määrällä. Mustaherukka on oikea terveyssisar, sillä se estää myös bakteerien aiheuttamia infektioita, virtsatietulehduksia ja reumatismia. Mustaherukan sisältämät antosyaniinit taas vähentävät tulehduksia ja niveloireita. Kannatetaan!
YHTEENVETO:
Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että jokainen kotimainen marja on tärkeä ja omaa mitä moninaisimpia terveysvaikutuksia. Suosittelen käyttämään niistä kaikkia. Marjoja on hyvä syödä ihan sellaisenaan, laittaa puuroon, lisätä salaatteihin, tai sekoittaa blenderillä kunnon ihanaksi pirtelöksi. Toki marjat sopivat mainiosti myös mehuksi, kiisseliksi ja hilloksikin, mutta näihin laitetaan yleensä säilyvyyden takia kauheat määrät sokeria, joten en ainakaan itse suosittele näitä vaihtoehtoja.
Monenmoista tutkimusta on myös tehty siitä, saako niitä marjoja nyt sitten kuumentaa lainkaan. Jotkut tutkimukset väittävät, että kuumentaminen vie marjasta hurjat määrät vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Toisaalla taas kerrotaan, jotta kuumentaminen ei juurikaan tee vaikutusta marjojen ravinteisiin. Niin tai näin, aina väärin päin... Popsitaan ne marjat kylmänä tahi kuumana ei niiden terveysvaikutuksia ole kieltäminen. Näin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








